Reikäleivä eli kyrsä synty

Ol vuos 1884 ku Linnamäe isänt Fatijokki kattos nii huomas, et pohjosest tuleva suur oja toi sopivast lisävirttaa Nousiaisten Repola kohral. Täst huomiost syntys ajatus perusta paikal höyrymylly, mihi lähitalotte isännät toiva jyväs ja saiva takas emännil vietäväks jauhoi. Höyrymylly ol samal paikal melkke 50 vuot enneku se palo 1930-luvul. Ku siihe aikka kaik leivotti koto, ol jokasel talol myös oma tiinu misä taikinajuurt säilytettiin. Sit ku ruvetti leipoma nii ensiks sotkutti ruisjauho ja vesi. Annetti käyr seuvava päivä jollo sekotetti mauste joukko ja taas annetti käyr seurava päivä. Sit ku kolmas päivä sarast, nii herätti enne kukonlaulu ja sotkutti taikina tiinus tai leipäkaukalos. Taikina annetti levät ja sit leivotti pois. Leippä pruukatti leippo kerral enemä ja säilyttä sit kattoon ripustetuissa leipävarttais.

Tätä leipomisperinnet jatkava nyt entise höyrymylly lähel Satu ja Matti Anttila, jotka leipova puhtast varsinais-suomalaisest viljast, perinteit kunnioittae tätä maistuva, aitto ja oikkia ruisleippä eli kyrssä.